Kurssikooste 1/3

Kuten jo marraskuussa ajattelin, olisi pieni kooste opinnoista täällä paikallaan. Koska kuvia riittää aina roppakaupalla, päätin sitten jakaa postituksen kolmeen osaa. Ensimmäisenä on vuorossa yleiskatsaus ja nuorisotyön opinnot.

Syksyn aikana kurssikredittien määrä nousi yhdeksästä kymmeneen, kun otin lisäksi kesken lukukautta nuorten sielunhoidon viikonloppukurssin mukaan opinto-ohjelmaan. Aika sopiva määrä opintoja ensimmäiselle syksylle. Tämän lisäksi sain siirtosuorituksina Santalan opinnoista hyväksiluettua North Parkin UT 1, Teologian perusteet, Covenantin historian ja opin sekä yhden nuorisotyön valinnaisen (myöskin yhteensä kymmenen kredittiä). Eli näitä kursseja, jotka tutkintooni kuuluisivat, minun ei tarvitse täällä istua "uudelleen" läpi.

Amerikkalainen opiskelukulttuuri on yleisesti ottaen todella aktiivista. Suomessa on usein tottunut siihen, että ryhmässä on niitä todella puheliaita, perusaktiivisia ja hiljaisempia oppilaita. Täällä taas kerran istuin johtajuus-kurssin tunnilla ja silmäilin koko 30+ hengen ryhmäämme ja tajusin että jokainen meistä on oma-aloitteisesti ottanut osaa tunneilla käytävään keskusteluun lukukauden aikana. Oppitunneilla on pituutta 1h 15min ja keskustelulle on jätetty aina paljon sijaa jokaisella tunnilla (ellei sitten tuntia pidä joku vieraileva luennoitsija).

Mistä pääsenkin toiseen pointtiin, eli vieraileviin puhujiin. Koko lukukauden aikana meillä on ollut ainakin äkkiseltään laskettuna kuusi vierailevaa luennoitsijaa. Jokaisella kurssilla olemme saaneet vähintään kerran tuoreen tuulahduksen "kentältä", kun tavallisesti joku työssä oleva pastori on tullut jakamaan mielenkiintoisia kokemuksiaan ja näkemyksiään työnsä saralta.

Yleisesti ottaen kun vertaan neljää edellistä opiskeluvuottani ja tätä syksyä, on käytännön asioissa paljon eroja. Ytimeltäänhän opinnot ovat kovin samanlaisia - ei se teologian opiskelu täällä niin kummasti eroa kotimaan totutusta. Mutta toki tämä koulu on paljon isompi joka suhteessa, joka on sekä hyvä että huono asia. Välillä pitää muistuttaa itseään, että täällä ei ehkä kannata kutsua kaikkia professoreita etunimillä, kuten Suomessa rennosti tottui. Henkilökuntaa on jos jonkinlaisilla nimikkeillä ja titteleillä, ja ainakin alussa kesti aikansa hoksata, kenen luokse mennä minkäkin asian kanssa. Joidenkin asioiden kohdalla suuri henkilökunta helpottaa ja nopeuttaa asioiden hoitoa ja toisissa asioissa, kuten siirtosuoritusteni kohdalla, varmaan viisi eri ihmistä joutui selvittelemään asiaa yhdessä, jotta kuvaan saatiin selkeyttä

Jos nyt Santalan taivaaseen vertaa, täällä on tietenkin luentoja paljon vähemmän (vai miltä kuulostaa viikko-ohjelma: tiistaisin ja torstaisin 3:45 luentoja - that's it!), mutta taas itsenäistä luettavaa (10 kirjaa + muu materiaali) ja projekteja (13 kirjoitelmaa, kappelin toteutus, kirjaesitelmä ja puolen tunnin työpaja muulle luokalle) jokseenkin enemmän. Tässäkin systeemissä on puolensa ja puolensa. Toisaalta on herkkua kun aikataulu on paljon vapaampi ja saa päättää enempi omasta opiskelutahdista, mutta toki se tarkoittaa myös sitä että hieman boheemille viimehetken paineen alla hyvin suorittavalle oppilaalle lukusuunnitelmat ja itsensä potkiminen ovat pakostikin tulleet tutummiksi tämän vuoden aikana. ;)

Sain meidän kv. opiskelijoitten toimiston ihanalta tädiltä vanhan koulupöydän. Tässä taitaa olla johtajuus-kurssin kirjoitelma seurakunnan kasvusta työn alla. Työtä tahdittaa kupillinen Starbuck-kahvia...

Tässä kuva nuorisotyön tunnilta alkusyksystä. Tämä oli varmaan suosikkikurssini, vaikkakaan aika torstai iltaisin 18:30-21:00 ei ollut mitenkään paras tälle kurssille... (Mutta millekkä kurssille se olisi?)

Johdatus nuorisotyöhön oli todella kattava katsaus nuorisotyön taustoihin ja tähän päivään. Luennot olivat usein omaa ajattelua haastavia ja sisälsivät paljon keskustelua. Oli antoisaa katsoa taakse päin kaikkeen siihen materiaaliin ja niihin malleihin, joita kustantamot ovat vuosia tuottaaneet kilpaa toistensa kanssa, sekä nähdä pilkahdus täysin uudesta, terveemmästä nuorisotyön kulttuurista, jota kohden pitkään alalla olleet asiantuntijat ovat nyt lähteneet porukkaa luotsaamaan. Muutenkin nuorisotyö on alana niin uusi, että oli mielenkiintoista tutkailla sen erityispiirteitä lyhyen aikavälin sisällä ja miettiä yhdessä, mitä seuraavaksi?

North Parkin opiskelijajoukkio on todella kansainvälistä. Tälläkin kurssilla meitä oli amerikkalaisten lisäksi kolumbialainen, korealaisia, filippiino, skotti ja suomalainen. Niin ja tietenkin opettajamme on Kanadasta kotoisin.

Tämä kuva taas on nuorten sielunhoidon viikonloppukurssilta. Oli mahtavan antoisa kurssi!! Sen piti alan konkari Tiger McCluen ja kahden luentopäivän lisäksi teimme käytännön harjoitteita toistemme kanssa sekä itsenäisiä kirjoitelmia kurssin jälkeen.

Kurssille osallistui kourallinen North Parkin omaa porukkaa, muutamia Sem Connect etäopiskelijoita, Garrettin teologisen seminaarin porukkaa ja muita aiheesta kiinnostuneita.

Vieruskaverin omenaan oli tiivistetty kurssin tärkein anti... ;) (Tai ehkä kuitenkin vain humoristinen viittaus luennot avanneeseen videoon.)