Lähtölaskenta alkaa...

... Nimittäin tämän lukukauden loppua ja joulua kohti!

Kolme viikkoa puurtamista jäljellä ja sitten se on taas hetkeksi ohi. Mutta kovat kolme viikkoa ne tulevatkin olemaan. Syksy mullistavine tunnemyrskyineen aiheutti opiskelutahdin hidastumisen ja nyt on mahdottoman paljon kirittävää, että saa kaiken ennen lukukauden loppua palautettua. Pari loppukoetta, neljä kirjaraporttia, kaksi tutkielmaa ja kaksi lukuraporttia vielä edessä. Rukouksia arvostetaan, koska ilman niitä ei tästä urakasta kyllä tule mitään. 16 vuotta opiskeluja yhteen putkeen ja niistä teologiaa viimeiset viisi ja puoli vuotta - täytyy sanoa että motivaatiota täytyy välillä etsiä kissojen ja koirien kanssa, sillä kirjat alkavat jo hiukan tympiä ja olisi vaihteeksi mukavaa päästä töihin ja viettämään normaalia, sosiaalista elämää. :P

Kerrotaan nyt kuitenkin vielä syksyn kohokohtia, joista syysloma saa olla ensimmäinen. USA:n elämän aikana haaveeni on ollut päästä käymään tämän tutun keskilännen lisäksi molemmilla rannikoilla. Viime kuussa minulle tuli kiva mahdollisuus lähteä katsastamaan itärannikko, kun lomaviikolle ajoittui sopivasti berniystävieni kokoontumisajot Pennsylvaniaan. Ennen lomaviikkoa meillä oli mahdoton sumpliminen kaikkien, niin ihmisten kuin koirienkin, lentojen kanssa, mutta lopulta suoriuduimme seuraavan kaavan mukaan: Chris lensi Coloradosta Baltimoreen. Tuuli lensi Suomesta Newarkiin Tannerin sekä pentujensa Landonin ja Liinan kera. Ystäväni Chrissen vanhemmat lensivät Suomesta Chicagoon Tannerin ranskalaisen pennun Fionan kanssa. Minä lensin seuraavana päivänä Fionan kanssa Baltimoreen, jossa emäntämme Dawn sekä Chris ja Tuuli + Landon olivat meitä vastassa. Pysyitkö kärryillä? ;)

Tässä Fiona 10vk Chrissen ja Martyn takapihalla. Mikä mahtava pentu! Niin loistavaa luonnetta ei ole pitkään aikaan vastaan tullut... Vanhemmat koirat saivat juosta karkuun, kun tämä neiti saapui taloon. ;)

Tässä vielä koko kokoonpanolla (tosin vain yksi neljästä lennätetystä koirasta paikalla), eli Tuuli, minä, Chris ja Dawn, sekä Christinen pentu Landon, Baltimoren lentokentällä.

Dawn asuu miehensä kanssa Pennsylvanian eteläosassa, aivan Marylandin rajalla. Tämän reissun aikana tulikin nähtyä Pennsylvaniaa, Marylandia, New Jersey'a sekä Washington DC (joka ei siis ole missään osavaltiossa vaan ihan oma hallinnollinen keskuksensa). Yhdysvaltain itä näytti kauneimman puolensa ja rakastuin paikkaan välittömästi. Kun keskilänsi, eli meidän kotikulmat, ovat tasaista ja melko harmaata silmänkantamattomiin, oli idässä mäkiä sekä laaksoja, ja kaikki paikat täynnä lehtipuita syksyn kaikissa upeissa väreissä! Ja se itärannikon suloinen arkkitehtuuri...

Tämä loma oli siis varsin koiramainen. Ensin roudattiin kaikki koirat Dawnin luokse kotiin ja sen jälkeen loppuviikkoon kuului Washington DC vierailu, shoppailua, koiranäyttely New Jerseyssa ja mini-kiitospäivän päivällinen Dawnin lähisuvun kesken. Oli muuten kiva päästä käymään pääkaupungissa, etenkin kun se ei kuulunut alkuperäisiin suunnitelmiin vaan siitä päätettiin edellisenä iltana autolla körötellessä.

Käytiin kurkkimassa, oisko Obamat olleet kotona. Ei ollut ainakaan herra presidentti, koska hän oli vaalikiertueella toisessa osavaltiossa. Kaikenlaisia turvamiehiä ja snaippereita nähtiin kuitenkin... ;)

Valkoinen Talo oli muuten yllättävän pieni! Kyllä se kaikissa kuvissa aina näyttää isommalta lukaalilta. Tässä minun lisäkseni Dawn, hänen tyttärensä Meredith, sekä Tuuli.

Katunäkymää Valkoisen Talon edessä. Muutamia mini-mielenosoituksia tällä kertaa, ei mitään suuria protesteja. Tämä katu oli muuten aiemmin autoille avoinna, mutta 9/11 jälkeen se suljettiin kävelykaduksi.

Washingtonin metro. Kotiin palattuani luin nettilehdestä, että joku oli suunnitellut sinne pommi-iskua. Ihan kiva ettei sitten kyseinen kaveri onnistunut aikeissaan...

Washington monumentti. Eipä sitä ole koskaan osannut mieltää mitenkään kovin valtavaksi, mutta sitä se todellisuudessa oli! Mittakaavasta saa käsityksen, kun tarkastelee lipputankoja monumentin juurella.

Tässä taas Capitol, jossa sekä senaatti että kongressi kokoontuvat. Melkoisen valtava oli tämäkin paikka.

Tässä me olemme matkalla näyttelyyn New Jersey'n. Kyseiset sillat veivät meidät Jerseyn puolelle, eli ylitimme Delaware joen joka laskee Atlantin valtamereen hieman etelämpänä ylityspaikasta.

Tässä Tanner ammattihandlerinsa Heatherin kanssa. Kolme näyttelyä peräkkäisinä päivinä ja kolmesti rotunsa paras. Ei mikään huono paluun Amerikan näyttelykehiin. On se niiiin hieno koira... :)

Lauantai menikin leppoisasti Dawnin kotona. Ensin aamulla pesimme ja föönasimme Tuulin kanssa pari pentua, ja sen jälkeen niistä otettiin hieman poseerauskuvia. Tässä hieman epävirallisempi kuva Fionasta. Kuvaa hyvin tämän pennun luonnetta... ;)

Minä yritin pitää Sugarin ja Echon pois tieltä, kun toisia kuvattiin... (Kuvat by Tuuli)

Sellainen oli reissu itään. Seuraavana olisi vuorossa länsirannikko. Sillekin reissulle olisi jo ajankohta ja toimintasuunnitelma valmiina, nyt tarttis vain varata lennot. Eräs haave kevään reissua ajatellen on vihdoin nähdä meidän Allin isukki Conan - eli koiruuksia taas luvassa. Kuulen jo keväisen Kalifornian kutsuvan minua nimeltä... ;)

Syysloman jälkeen koitti Halloween ja oli luonnollisesti naamiaisten vuoro! Täällä Halloweeniin panostetaan perusteellisesti ja Chicago Costumes naamiaiskauppa avaa aina 6-7 väliaikaista ylimääräistä liikettä tämän sesongin ajaksi. Tuli muuten jälkeenpäin haettua muutama perukki alennusmyynnistä - niitähän ei koskaan voi nuorisotyöntekijällä olla liikaa!

Jessie oli tehnyt itselleen Kermit-asun.

Televisiosarja Glee on syksyn aikana rantautunut Suomeenkin. Tässä hahmot Quinn ja Sue chicagolaiseen tapaan. :)

Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse mennä naamiaiskaupan kautta, sillä kekseliäisyydellä sekä oman ja kaverien vaatekaappien penkomisella pääsee pitkälle.

Eräs ilta tuli kaverien kanssa lainattua kirjastosta Menolippu-pelin Pohjoismaat-versio. Minä ja Janelle pelasimme tiiminä ja kokeneempana pelaajana mun mielestä meidän kannatti heti ekana mennä Helsingistä Lahteen... ;) (Niin siis oli se meidän reitin varrella ihan oikeastikin, mutta ei ehkä ihan välttämättä se tärkein siirto jolla aloittaa...)

Lisää juttua luvassa piakkoin mm. jouluvalmisteluista. Jingle bells, jingle bells... :)