Syntymäpäiviä menneeseen reiluun kuukauteen on mahtunut kahdet, Sarah'n ja Elisen. Molemmat ovat seminaarin opiskelijoita, Sarah viimeistä vuottaan ja Elise on minun laillani vasta aloittanut. Kaikkiin juhliin, joihin kutsu käy, on minun pakko päästä! Ei välttämättä sen takia että tuntisin sankarin niin hyvin tai koska haluan uteliaisuuttani päästä katsomaan miten amerikkalaiset juhlistavat merkkipäiviä... Tällä hetkellä on vain sanoinkuvaamattoman ihanaa päästä jonkun kotiin! Paikkaan, jossa on kalusteita, verhoja, tauluja, kirjoja ja muita elämisen merkkejä. Paikkaan jossa on ihmisiä irti arkisesta kouluympäristöstä ja luokkahuonetilanteista. Paikkaan jossa voi vain olla ja hengata. :) Samalla sitä tutustuu paremmin niihin ihmisiin, jotka päivittäin pyörivät ympäri koulua, ja saa hetken annoksen "kotoisuutta".

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Blogiin jätetyt kommentit luetaan ja hyväksytään ennen niiden julkaisua.
The comments written on this blog are being read and accepted prior publishing.